Viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän vaiheita Suomessa

2020

JVG esiintyy ensimmäisenä artistina Suomessa ensimmäisessä virtuaalitodellisuuskonsertissa vappuaattona, 30.4.2020 klo 19. Konsertin järjestävät yhteistyössä Zoan Oy, Helsingin kaupunki ja Fullsteam Agency. Ilmainen Ikuinen Vappu -livekonsertti on koettavissa kahdella eri internetsivustolla. Tunnin mittainen virtuaalikonsertti kerää yhteensä yli 1,4 miljoonaa katsojaa eli noin 24 prosenttia suomalaisista. Avattaren luominen virtuaaliselle Senaatintorille on mahdollista. Kokijat painavat emojeita ja suosionosoituksia synnyttäneitä interaktionappeja yli 10 miljoonaa kertaa.

2012

Sana ”vihapuhe” lisätään suomen kielen sanakirjaan.

2011

Ensimmäiset pakettiautomaatit avataan Suomessa. Pääkaupunkiseudun yhdeksän pakettiautomaattia sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kirkkonummella.

2007

Suomalaiset pääsevät liittymään uuteen Facebook-palveluun.

2001

Ensimmäinen kirje lähetettiin Netpostin kautta.

1996

CMX soitti ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä konsertin, jota pystyi seuraamaan vain Internetin välityksellä.  Konsertin seuraamiseen vaadittiin vähintään 14400 bps -tehoinen modeemi.

1995

Ensimmäiset Suomen Miss Internet –kilpailut järjestetään. Tittelin voittaa Minna Mäki-Kala.

1991

Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri soittaa maailman ensimmäisen GSM-puhelun Nokian Radiolinjalle toimittamassa verkossa Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle.

 

1988

Suomi liittyy Internetiin marraskuussa.

Jarkko Oikarinen kehittää IRC:n.

1985

Ensimmäiset paikallisradiot perustetaan: Radio Lakeus, Radio City, Radio 957.

1979

Yleisradion Kansanradio-ohjelma alkaa. Kuuntelijat voivat osallistua ohjelmaan soittamalla puhelinpäivystykseen tai -vastaajaan, kirjeitse ja myöhemmin sähköpostitse.

1963

USA:n ja Venäjän välinen kuuma linja eli pikayhteys perustetaan. Linja kulkee Suomen halki.

1959

Ensimmäiset televisio-uutiset lähetetään 1. syyskuuta.

1938

Tove Janssonin Hitler-pilakuva GARM-lehdessä.

1923

Suomen ensimmäinen yleisradioasema perustetaan Tampereella 1923.

Tampereen radio

1877

Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakentaa Johan Nissinen tontilleen Helsingin Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan.

1871

Posti julkaisee ensimmäiset suomalaiset postikortit.

1862

Hilda Olsonin suunnittelema, Suomen ensimmäinen kaupallinen lautapeli Huvimatka Aavasaksaan (Lustfärd till Avasaksa) julkaistaan.

Huvimatka Aavasaksaan

1797

Suomen ja Ruotsin välille optinen lennätin.

Optinen lennätin.

1775

Ensimmäistä suomalaista sanomalehteä Suomenkieliset Tieto-Sanomat alkaa julkaista Antti Lizelius. Lehti ilmestyy vain vuoden verran, koska tilaajia on niin vähän.

1638

Posti perustetaan Suomeen. Ruotsin Kuningatar Kristiina vahvisti postitaksat 6.9.1638 ja ensimmäinen reitti Tukholmasta Ahvenanmeren yli Turkuun ja edelleen Suurta Rantatietä pitkin kohti Narvaa avautui.

 

Vanha kuva postinjakajasta ojentamassa lehteä naiselle, Postimuseon arkistoista

Ehdota viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän vaihetta

Mikä merkkipaalu vaiheista mielestäsi puuttuu? Ehdota sitä meille. Saatamme nostaa ehdotuksesi esiin ja ottaa sen osaksi tulevan museon sisältöjä.

Postimuseon, Mediamuseo Rupriikin ja Suomen pelimuseon edellisiä yhteishankkeita

Postimuseo, Mediamuseo Rupriikki ja Suomen pelimuseo ovat toteuttaneet yhteistyössä aiemminkin erilaisia hankkeita museoita risteävistä aiheista. Näillä hankkeilla on tuotettu esimerkiksi kokoelmiin, yleisötyöhön ja museopedagogiikkaan liittyvää tietoa, toimintamalleja ja käytännön toimintaa. Hankkeiden avulla olemme kehittäneet yhdessä suomalaista museoalaa sekä vaalineet historiaa ja kulttuuriperintöä.

 

Esirippu auki – museoiden kokoelmien avaaminen osallistavan taiteen keinoin vuonna 2022

Esirippu auki -hankkeessa olemme avanneet kokoelmamme yleisöjen ja harrastajaryhmien käyttöön. Kokoelmista poimitut esineet ja teemat ovat toimineet lähtökohtana kolmelle esittävän taiteen esitykselle, joita kaikki kolme museota ovat työstäneet yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Kokoelmia elävöittävät esitykset on esitetty yleisölle osana Museoiden yön ohjelmaa 21. toukokuuta 2022. Lisäksi hankkeen aikana syntyneet taiteelliset produktiot on jaettu kansainväliselle yleisölle tallenteina ja suoratoistoina.

Katso Esirippu auki -esitys tästä.

Kokoelmia avaamalla ja yleisöjä osallistamalla on luotu puitteet uudenlaiselle pedagogiselle kokoelma- ja yleisötyölle, jossa museon ulkopuolisille tahoille annetaan mahdollisuus ja tuki kokoelmien tulkintaan, merkitysten tuottamiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun. Hanke on edistänyt museoiden saavutettavuutta ja osallistavuutta. Hanketta on rahoitettu Museoviraston avustuksella ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin.

Verkkoviestinnän pioneerimuodot vuonna 2021

Verkkoviestinnän pioneerimuodot -hankkeessa on kehitetty museoiden kokoelmatyötä digitaalisten ja syntysähköisten aineistojen osalta, rikastutettu olemassa olevia museoaineistoja sekä tuotettu näistä kolme Finna luokkahuone -oppimateriaalipakettia yläkouluille ja II-asteen opiskelijoille.

Olemme kehittäneet toimintaamme digitaalisen viestinnän tallettamiseksi ja sen esittämiseksi yleisöille. Viimeisen 40 vuoden aikana tapahtunut digitaalinen murros on muuttanut viestintäkulttuuria perustavanlaatuisesti. Tämä muutos näkyy myös museoiden työssä esimerkiksi uusien aihealueiden ja sisältöjen muotoutumisena, kokoelmaobjektien monipuolistumisena sekä tarpeessa päivittää ja ylläpitää ajankohtaisia opetussisältöjä.

Verkkoviestinnän pioneerit -hanke on ollut osa museoiden pitkän tähtäimen tavoitteeseen kerryttää kokemusta, tietoja sekä taitoja monipuolisten ja laadukkaiden verkkomateriaalien valmistamisesta sekä jakamisesta erilaisilla verkkoalustoilla.

Hankkeen Finna luokkahuone -paketteihin voi tutustua Finna.fi-palvelussa:

TikTokista tekstariin -oppimateriaalipaketti

Viihdepiratismi ja tekijänoikeudet -oppimateriaalipaketti

Pelien yhteisöllisyys ja etiikka -oppimateriaalipaketteja

 

MASK – Museoiden arkistoaineistojen saavutettavuus ja käytettävyys vuonna 2021

Olemme käynnistäneet helmikuussa 2021 puolivuotisen MASK-hankkeen, joka on edistänyt museoiden arkistoaineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Mukaan on otettu kolme arkistoaineistokokonaisuutta: Postihallinnon kiertokirjeet vuosilta 1812–1989, Tampereen Radioyhdistyksen arkistoaineisto vuosilta 1923–1934 sekä suomalaiseen postipelaamiseen liittyvää aineistoa 1990-luvun alkupuolelta.

Hankkeessa on pohdittu arkistoaineistojen jatkokäyttömahdollisuuksia kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa, parannettu aineistojen kuvailutietoja sekä kokeiltu uusia näkökulmia tietosisältöihin, kuten paikkatietojen hyödyntämisen kautta. MASK-hankkeeseen olemme saaneet Museoviraston valtionavustuksen ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille.

 

Museojamit  vuosina 2018–2019

Museojamit-hankkeessa on tavoitettu ja tallennettu lähihistorian ilmiöitä. Hankkeen tuloksena on koottu työmalli Museojamien pitämiseen. Se on käännetty ICOM:n avustuksella myös englanniksi. Hanke on saanut rahoitusta Museoviraston Museoiden innovatiiviset hankkeet -avustuksesta.

Työmalliin voi tutustua Postimuseon julkaisuissa.