Viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän vaiheita Suomessa
2020
JVG esiintyy ensimmäisenä artistina Suomessa ensimmäisessä virtuaalitodellisuuskonsertissa vappuaattona, 30.4.2020 klo 19. Konsertin järjestävät yhteistyössä Zoan Oy, Helsingin kaupunki ja Fullsteam Agency. Ilmainen Ikuinen Vappu -livekonsertti on koettavissa kahdella eri internetsivustolla. Tunnin mittainen virtuaalikonsertti kerää yhteensä yli 1,4 miljoonaa katsojaa eli noin 24 prosenttia suomalaisista. Avattaren luominen virtuaaliselle Senaatintorille on mahdollista. Kokijat painavat emojeita ja suosionosoituksia synnyttäneitä interaktionappeja yli 10 miljoonaa kertaa.
2012
Sana ”vihapuhe” lisätään suomen kielen sanakirjaan.
2011
Ensimmäiset pakettiautomaatit avataan Suomessa. Pääkaupunkiseudun yhdeksän pakettiautomaattia sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kirkkonummella.
2007
Suomalaiset pääsevät liittymään uuteen Facebook-palveluun.
2001
Ensimmäinen kirje lähetettiin Netpostin kautta.
1996
CMX soitti ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä konsertin, jota pystyi seuraamaan vain Internetin välityksellä. Konsertin seuraamiseen vaadittiin vähintään 14400 bps -tehoinen modeemi.
1995
Ensimmäiset Suomen Miss Internet –kilpailut järjestetään. Tittelin voittaa Minna Mäki-Kala.
1991
Suomen Pankin johtaja Harri Holkeri soittaa maailman ensimmäisen GSM-puhelun Nokian Radiolinjalle toimittamassa verkossa Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle.
1988
Suomi liittyy Internetiin marraskuussa.
Jarkko Oikarinen kehittää IRC:n.
1985
Ensimmäiset paikallisradiot perustetaan: Radio Lakeus, Radio City, Radio 957.
1979
Yleisradion Kansanradio-ohjelma alkaa. Kuuntelijat voivat osallistua ohjelmaan soittamalla puhelinpäivystykseen tai -vastaajaan, kirjeitse ja myöhemmin sähköpostitse.
1963
USA:n ja Venäjän välinen kuuma linja eli pikayhteys perustetaan. Linja kulkee Suomen halki.
1959
Ensimmäiset televisio-uutiset lähetetään 1. syyskuuta.
1938
Tove Janssonin Hitler-pilakuva GARM-lehdessä.
1923
Suomen ensimmäinen yleisradioasema perustetaan Tampereella 1923.
1877
Suomen ensimmäisen puhelinlinjan rakentaa Johan Nissinen tontilleen Helsingin Annankadun ja Eerikinkadun kulmaan.
1871
Posti julkaisee ensimmäiset suomalaiset postikortit.
1862
Hilda Olsonin suunnittelema, Suomen ensimmäinen kaupallinen lautapeli Huvimatka Aavasaksaan (Lustfärd till Avasaksa) julkaistaan.
1797
Suomen ja Ruotsin välille optinen lennätin.
1775
Ensimmäistä suomalaista sanomalehteä Suomenkieliset Tieto-Sanomat alkaa julkaista Antti Lizelius. Lehti ilmestyy vain vuoden verran, koska tilaajia on niin vähän.
1638
Posti perustetaan Suomeen. Ruotsin Kuningatar Kristiina vahvisti postitaksat 6.9.1638 ja ensimmäinen reitti Tukholmasta Ahvenanmeren yli Turkuun ja edelleen Suurta Rantatietä pitkin kohti Narvaa avautui.
Ehdota viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän vaihetta
Mikä merkkipaalu vaiheista mielestäsi puuttuu? Ehdota sitä meille. Saatamme nostaa ehdotuksesi esiin ja ottaa sen osaksi tulevan museon sisältöjä.
Postimuseon, Mediamuseo Rupriikin ja Suomen pelimuseon edellisiä yhteishankkeita
Postimuseo, Mediamuseo Rupriikki ja Suomen pelimuseo ovat toteuttaneet yhteistyössä aiemminkin erilaisia hankkeita museoita risteävistä aiheista. Näillä hankkeilla on tuotettu esimerkiksi kokoelmiin, yleisötyöhön ja museopedagogiikkaan liittyvää tietoa, toimintamalleja ja käytännön toimintaa. Hankkeiden avulla olemme kehittäneet yhdessä suomalaista museoalaa sekä vaalineet historiaa ja kulttuuriperintöä.
Esirippu auki – museoiden kokoelmien avaaminen osallistavan taiteen keinoin vuonna 2022
Esirippu auki -hankkeessa olemme avanneet kokoelmamme yleisöjen ja harrastajaryhmien käyttöön. Kokoelmista poimitut esineet ja teemat ovat toimineet lähtökohtana kolmelle esittävän taiteen esitykselle, joita kaikki kolme museota ovat työstäneet yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Kokoelmia elävöittävät esitykset on esitetty yleisölle osana Museoiden yön ohjelmaa 21. toukokuuta 2022. Lisäksi hankkeen aikana syntyneet taiteelliset produktiot on jaettu kansainväliselle yleisölle tallenteina ja suoratoistoina.
Katso Esirippu auki -esitys tästä.
Kokoelmia avaamalla ja yleisöjä osallistamalla on luotu puitteet uudenlaiselle pedagogiselle kokoelma- ja yleisötyölle, jossa museon ulkopuolisille tahoille annetaan mahdollisuus ja tuki kokoelmien tulkintaan, merkitysten tuottamiseen sekä taiteelliseen ilmaisuun. Hanke on edistänyt museoiden saavutettavuutta ja osallistavuutta. Hanketta on rahoitettu Museoviraston avustuksella ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin.
Verkkoviestinnän pioneerimuodot vuonna 2021
Verkkoviestinnän pioneerimuodot -hankkeessa on kehitetty museoiden kokoelmatyötä digitaalisten ja syntysähköisten aineistojen osalta, rikastutettu olemassa olevia museoaineistoja sekä tuotettu näistä kolme Finna luokkahuone -oppimateriaalipakettia yläkouluille ja II-asteen opiskelijoille.
Olemme kehittäneet toimintaamme digitaalisen viestinnän tallettamiseksi ja sen esittämiseksi yleisöille. Viimeisen 40 vuoden aikana tapahtunut digitaalinen murros on muuttanut viestintäkulttuuria perustavanlaatuisesti. Tämä muutos näkyy myös museoiden työssä esimerkiksi uusien aihealueiden ja sisältöjen muotoutumisena, kokoelmaobjektien monipuolistumisena sekä tarpeessa päivittää ja ylläpitää ajankohtaisia opetussisältöjä.
Verkkoviestinnän pioneerit -hanke on ollut osa museoiden pitkän tähtäimen tavoitteeseen kerryttää kokemusta, tietoja sekä taitoja monipuolisten ja laadukkaiden verkkomateriaalien valmistamisesta sekä jakamisesta erilaisilla verkkoalustoilla.
Hankkeen Finna luokkahuone -paketteihin voi tutustua Finna.fi-palvelussa:
TikTokista tekstariin -oppimateriaalipaketti
Viihdepiratismi ja tekijänoikeudet -oppimateriaalipaketti
Pelien yhteisöllisyys ja etiikka -oppimateriaalipaketteja
MASK – Museoiden arkistoaineistojen saavutettavuus ja käytettävyys vuonna 2021
Olemme käynnistäneet helmikuussa 2021 puolivuotisen MASK-hankkeen, joka on edistänyt museoiden arkistoaineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Mukaan on otettu kolme arkistoaineistokokonaisuutta: Postihallinnon kiertokirjeet vuosilta 1812–1989, Tampereen Radioyhdistyksen arkistoaineisto vuosilta 1923–1934 sekä suomalaiseen postipelaamiseen liittyvää aineistoa 1990-luvun alkupuolelta.
Hankkeessa on pohdittu arkistoaineistojen jatkokäyttömahdollisuuksia kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa, parannettu aineistojen kuvailutietoja sekä kokeiltu uusia näkökulmia tietosisältöihin, kuten paikkatietojen hyödyntämisen kautta. MASK-hankkeeseen olemme saaneet Museoviraston valtionavustuksen ammatillisten museoiden innovatiivisille hankkeille.
Museojamit vuosina 2018–2019
Museojamit-hankkeessa on tavoitettu ja tallennettu lähihistorian ilmiöitä. Hankkeen tuloksena on koottu työmalli Museojamien pitämiseen. Se on käännetty ICOM:n avustuksella myös englanniksi. Hanke on saanut rahoitusta Museoviraston Museoiden innovatiiviset hankkeet -avustuksesta.
Työmalliin voi tutustua Postimuseon julkaisuissa.
